Laki edunvalvontavaltuutuksesta (EVVL; L648/2007) tuli voimaan 1.11.2007. Lain tarkoituksena oli mahdollistaa henkilön omatahtoisen määräämisen asioidensa hoitamisesta siltä varalta, että hänen kykynsä myöhemmin määrätä asioistaan heikentyy.
Edunvalvontavaltuutuksella henkilö pystyy antamaan valitsemalleen taholle/tahoille perinteistä holhouslakia enemmän oikeuksia, valtuutuksia ja vapauksia.
Edunvalvonnan valtakirja
Jotta edunvalvontavaltuutus voidaan saattaa voimaan, valtakirjasta tulee ilmetä valtuuttaja, valtuutettu, valtuuttamistarkoitus ja asiat, joissa valtuutettu on oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Tämän lisäksi valtakirjassa tulee olla lain mukainen maininta siitä, että valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuutettu tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.
Edunvalvontavaltakirjalla annetun valtuutuksen laajuus on hyvin joustava. Yleisesti valtuutus annetaan koskemaan henkilön taloudellisia asioita ja/tai valtuutetun henkilöä koskevia asioita. Olennaista on, että valtuutus vastaa valtuuttajan tahtoa. On hyvä huomata, että valtuutus taloudellisten asioiden hoitamiseen kattaa kokonaisvaltaisesti henkilön taloudellisten asioiden hoidon, myös esimerkiksi elinkeinotoimintaa liittyvien taloudellisten asioiden hoidon.
Edunvalvontavaltakirjan laatiminen
Edunvalvontavaltakirjan voi laatia jokainen 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka ymmärtää antamansa valtuutuksen merkityksen. Olennaista on henkilön oma tahto ja hänen ymmärryskykynsä valtakirjan allekirjoitushetkellä.
Edunvalvontavaltakirjan pitää todistaa kaksi esteetöntä todistajaa. Heidän tehtävänsä on todistaa, että valtuutuksessa on kyse henkilö omasta tahdosta sekä siitä, että henkilö on ymmärtänyt antamansa valtuutuksen merkityksen.
Oikeustoimikelvollisuus ja oikeudet
Edunvalvontavaltuutus ei rajoita valtuuttajan oikeustoimikelpoisuutta. Siitä huolimatta, että edunvalvonta olisi maistraatissa vahvistettu, on henkilö oikeutettu pitämään varallisuutensa omassa käytössään ja hallinnassaan. Edunvalvontavaltuuksella on merkitystä vain niissä tilanteissa, joissa valtuuttajalla ei itsellään ole kykyä ottaa kantaa asiaan. Mikäli varallisuuttaan hallitessa henkilö vaarantaa oman etunsa, voidaan hänen toimikelpoisuuttaan rajoittaa holhoustoiminlain, ei edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain nojalla.
Kuka voi toimia valtuutettuna?
Valtuutettuna voi toimia vain luonnollinen henkilö. Valtuutetulle on hyvä määrätä varavaltuutettu / toissijainen valtuutettu niitä tilanteita silmällä pitäen, jos valtuutettu ei sairauden tai muun tilapäisen esteen vuoksi pysty ottamaan valtuutusta vastaan. Mikäli valtuutetuksi määrätään joku valtuuttajalle läheinen taho (rintaperillinen, puoliso), on hyvä määrätä varavaltuutetuksi myös yksi henkilö, joka pystyy ottamaan valtuutuksen vastaan siinä tilanteessa, jos valtuuttajan läheinen taho tulee esteelliseksi hoitamaan asiaa.
Voimaantulo ja peruutus
Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta silloin, kun maistraatti on saattanut valtuutuksen voimaan tietylle edunvalvontavaltakirjassa määrätylle valtuutetulle. Tämä yleensä edellyttää terveydellistä selvitystä valtuuttajan tilanteesta. On tärkeää, että laadittu edunvalvontavaltakirja säilytetään hyvässä tallessa, koska valtuutuksen saattaminen voimaan maistraatissa edellyttää alkuperäisen valtakirjan esittämistä.
Valtuutuksen voi peruuttaa hävittämällä edunvalvontavaltakirjan tai laatimalla uuden, mikäli valtuutusta ei ole saatettu voimaan maistraatissa. Mikäli valtuutus on saatettu voimaan maistraatissa, valtuutus voidaan peruuttaa vain, jos valtuuttaja kykenee ymmärtämään valtuutuksen peruuttamisen merkityksen tai jos valtuutettu on syyllistynyt esim. väärinkäytöksiin asioiden hoidossa.
Kirjoittaja
Mari Karttunen-Sävelä
Asianajaja, varatuomari
Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy
www.ahslaki.fi
