Vuosilomalaki: lisävapaapäivät

Näin kesää kohti mentäessä on hyvä palauttaa mieliin vuosilomalain uudistukset, jotka astuivat voimaan 1.4.2019. Lain muutokset tulevat useimmille käytännössä eteen vasta ensi kesänä, lomakaudella 2020. Mitä ovat lisävapaapäivät?

Lakiin odotettiin varmasti suurempia muutoksia, mitä siihen lopulta tuli. Keskeisimmät muutokset ovat työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman antamisajankohdan siirtyminen ja vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät.  

Mitä lisävapaapäivä tarkoittaa?

Mielestäni suurin uudistus on juuri tuo käsite: lisävapaapäivä, johon tässä blogissanikin keskityn. Työntekijä saa näitä lisävapaapäiviä, jos sairauspoissaolon tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi hänelle ei ole kertynyt vuosilomaa vähintään neljää viikkoa lomanmääräytymisvuoden aikana.

Jos lomakertymä jää alle 24 päivän jostakin muusta kuin edellä mainitsemistani syistä (esim.vuorotteluvapaa), lisävapaapäiviä ei tarvitse antaa. Työsuhteen päättyessä kesken lomanmääräytymisvuoden, työntekijällä on oikeus saada sairaus- tai kuntoutuspoissaoloaikaa vastaava osa 24 lomapäivästä.

Milloin lisävapaapäiviin ei ole oikeutta?

Jos poissaolo on kestänyt yhdenjaksoisesti yli 12 kuukautta, työntekijällä ei ole oikeutta lisävapaapäiviin. Sairauspoissaolon perusteena olevalla diagnoosilla tai sen vaihtumisella kesken sairausloman ei ole merkitystä arvioitaessa poissaolon yhdenjaksoisuutta. Yhdenjaksoisuutta ei katkaise myöskään sairausloman päälle sijoitettu vuosiloma tai perhevapaa. Yhdenjaksoisuutta ei myöskään katkaise osasairauspäivärahalla työskentely. Poissaolo ei ole yhdenjaksoinen, jos työntekijä on poissaolojaksojen välissä ollut töissä niin pitkän ajan, että hänelle kertyy työssäoloajalta vuosilomaa. Tällaisessa tilanteessa 12 kuukauden laskeminen alkaa uudelleen.

Lisävapaapäivät ja palkka

No mitä näiltä lisävapaapäiviltä maksetaan? Työntekijällä on oikeus saada näiltä päiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus, jonka hän saisi sillä hetkellä työssä ollessaan, sisältäen esim. palvelusajan lisät ja luontoisedut. Kyseessä ei siis ole vuosilomapalkka, eikä niiltä päiviltä makseta myöskään lomarahaa, jollei työehtosopimuksessa ole nimenomaisesti toisin sovittu.

Lisävapaapäivien antamiseen sovelletaan samoja sääntöjä kuin vuosiloman antamiseen. Molemmat on siten annettava niin, että yhteensä 24 päivää niistä sijoittuu lomakaudelle, jollei työntekijän kanssa ole muuta sovittu. Lisävapaapäivät on oikeus siirtää esim. työkyvyttömyyden vuoksi. Lisävapaapäiviä annetaan samoin kuin vuosilomapäiviäkin, eli yleensä kuusi päivää viikossa. Huomattavaa on, että nämä lisävapaapäivät eivät kerrytä uutta vuosilomaa kuten normaali kesä- tai talviloma.

Lisävapaapäivät ja palkanlaskenta

Lisävapaapäivät, niiden laskeminen ja käsittely, ei ole helpommasta päästä palkanlaskijan työtä. Usein palkanlaskentaohjelman lisäksi tarvitaan myös kynää ja paperia, sekä pätkä rautalankaa, jotta palkanlaskija pysyy kärryillä. On selvitettävä, milloin kertyy vuosilomaa ja milloin lisävapaapäiviä, paljonko lisävapaapäiviä pitää antaa, milloin oikeus niihin katkeaa jne.

Jännä nähdä miten palkanlaskentaohjelmat näihin tilanteisiin taipuvat. Onneksi tällaiset tilanteen eivät tule vastaan jokaisen palkansaajan kohdalla, vaan ovat suhteellisen harvinaisia. Mutta kun tilanne tulee vastaan, on tiedettävä miten toimia.

Kirjoittanut
Kirsi Keipi
Aluejohtaja, Satakunta
kirsi.keipi@festum.fi