Koronan taltuttaminen on vielä käynnissä. Kriisin seurauksena Suomen bruttokansantuote tulee pienentymään kymmenisen prosenttia ja työttömyysprosentin varovaisesti arvioiden odotetaan kasvavan tuplaksi.
Petteri Putkonen, Aluejohtaja
Suomi velkaantuu. Nuoret naiset syrjääntyvät nuorten miesten rinnalle. Itse aloitin virallisen työelämän heti 90-luvun alussa keskellä lamaa. Koin läheltä yhden yrittäjän itsemurhan, ja toisaalta yläkerran Kallen asunnon menettämisen tulojen lähtiessä ja rahat eivät riittäneet edes asuntolainojen korkojen maksamiseen. Enpä itsekään olisi enää uskonut, että tällainen poikkeustilanne vielä kohdalleni osuisi. Elämä osaa yllättää aina.
Me saamme melankoliasta voimaa uuteen nousuun.
Näitä uutisia ja ennusteita on lehdet pullollaan, ei niistä sen enempää. Me pirkanmaalaiset olemme porilaisen rakkaan kollegan mukaan kuulemma muutenkin suhtautumisessamme koronaan vähän ylinegatiivisia. Huumorillahan hän sen sanoi, mutta pyysin kuuntelemaan Manserokkia ymmärtääkseen meitä 80-luvun Tampereella nuoruutensa viettäneitä nuoria hieman paremmin.
Me saamme melankoliasta voimaa uuteen nousuun. Tähän tilanteeseen sopisi hyvin vaikka Juicen biisi Musta Aurinko nousee, ja juicemaiseen tapaan se voidaan tulkata myös mustasta auringosta huolimatta toiveikkaana biisinä masennuskauden jälkeen. Aurinko nousee, olkoon se minkä värinen tahansa. Olisiko se itsestä ja asenteesta kiinni, minkä värisenä auringon näkee?
Katseet ovat kääntyneet kuitenkin jo hiljalleen tulevaisuuteen.
Hallituksen asettama työryhmä professori Vesa Vihriälän johdolla julkaisi raporttinsa ja teesinsä viime viikolla siitä, miten tästä kaikesta selvitään ja mitä keinoja otetaan käyttöön Suomen talouden paikkaamiseksi. Se on kolmivaiheinen.
Työryhmän esittämät talouspolitiikan vaiheet ovat vahinkojen minimointi epidemian kontrolliin saamisen aikana, finanssipoliittiset toimet rajoitusten purkamisen jälkeen ja talouden vaurioiden korjaaminen ja julkisen talouden vakauttaminen kriisin jälkeen.
Vahinkojen minimoinnin osalta uusimpana asiana on ns. yleistuki. Se olisi suora tuki yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut 30 % ja tavoitteena olisi saada nuo tiedot massa-ajona verohallinnon tietokannoista ja tilitys tapahtuisi ilman erillistä hakumenettelyä. Toivotaan, että tämä toteutuisi ja vielä näin Leaninä.
Luultavasti tulevilla sukupolvilla ja meillä on valtioiden velkaantumisesta ja osinkoverotuksen kiristymisestä huolimatta edessä parempi tulevaisuus.
Raportissa esitetään alempien arvonlisäverokantojen nostamista, mutta myös listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristämistä. Hallitusneuvottelujen perusteella kiristäminen voisi hyvin todennäköisesti vähintäänkin tarkoittaa osakkeen matemaattisen arvon, joka toimii ns. pääomatulo-osingon pohjana, puolittamista.
Kerrataanpa tämä asia.
Nykyisellään osingosta, joka vastaa enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, on 25 % veronalaista pääomatuloa. Tällaista osinkoa voi yksi henkilö saada vuodessa enintään 150 000 euroa. Sen ylittävästä osingosta veronalaista pääomatuloa on 85 %. Osingosta, joka ylittää 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, on 75 % veronalaista ansiotuloa. Osakkeen matemaattinen arvo on yhtiön nettovarallisuus jaettuna ulkona olevien osakkeiden määrällä.
Toivotaan, että verotuksen kiristämisen vastavoimana yritysten kilpailukykyä ja yrittämistä tuetaan poliittisin päätöksin, eikä palkansaajia tai yrityksiä verotettaisi hengiltä. Vaikeita päätöksiä on joka tapauksessa edessä.
Entisen mäkikotkan sanoin, niin kauan kuin on toivoo on houppii. Tälläkin ajanjaksolla tulee olemaan hopeareunukset. Ehkä maailmalla meni liian lujaa ja raja tuli nyt vastaan. Luultavasti tulevilla sukupolvilla ja meillä on valtioiden velkaantumisesta ja osinkoverotuksen kiristymisestä huolimatta edessä parempi tulevaisuus.
Mitkä asiat sinun mielestä ovat jatkossa paremmin?
Kirjoittanut
Petteri Putkonen
Aluejohtaja, Pirkanmaa, Uusimaa
petteri.putkonen@festum.fi
