Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkan työntekijälleen sairausloman ajalta. Palkanmaksuvelvollisuuden pituus ja suuruus määräytyvät työsopimuksen, sovellettavan työehtosopimuksen ja työsopimuslain mukaan. Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimmät kysymykset työnantajan velvollisuuksista sairausloman ajalta.
Kuinka pitkältä ajalta työnantaja maksaa sairausajan palkan?
Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa vähintään yhdeksän arkipäivän ajalta, jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden. Alle kuukauden kestäneissä työsuhteissa laki velvoittaa maksamaan 50 prosenttia palkasta. Useimmissa työehtosopimuksissa palkanmaksuvelvollisuus on kuitenkin pidempi, usein 28 päivästä kolmeen kuukauteen.
Käytännössä sovellettava työehtosopimus määrittää palkanmaksuvelvollisuuden pituuden tarkemmin kuin pelkkä laki. Esimerkiksi monilla aloilla työnantaja maksaa täyttä palkkaa neljästä kahteentoista viikkoon riippuen työsuhteen kestosta. Mitä pidempi työsuhde, sitä pidempi on tyypillisesti myös oikeus sairausajan palkkaan. Tämän vuoksi on tärkeää tarkistaa oman alan työehtosopimuksen ehdot ennen kuin tekee päätöksiä palkanmaksusta.
Saako työnantaja vähentää karenssipäivän palkasta?
Työsopimuslaki ei salli karenssipäivää eli palkatonta ensimmäistä sairauslomapäivää. Työnantaja ei voi yksipuolisesti jättää ensimmäistä sairauslomapäivää palkattomaksi, ellei tästä ole erikseen sovittu työehtosopimuksessa. Joissain työehtosopimuksissa karenssipäivä on kuitenkin mahdollinen tietyin ehdoin.
Jos sovellettavassa työehtosopimuksessa on karenssipäiväehto, se voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun sairausloma alkaa tiettynä viikonpäivänä tai kun kyseessä on lyhyt, alle kolmen päivän sairauspoissaolo. Karenssipäivän soveltaminen edellyttää aina selkeää sopimusperustaa. Epäselvissä tilanteissa on viisainta tarkistaa asia työehtosopimuksesta tai pyytää asiantuntija-apua.
Miten sairausajan palkan suuruus lasketaan?
Sairausajan palkka lasketaan pääsääntöisesti työntekijän säännöllisen työajan ansion perusteella. Sairausajan palkan tulee vastata sitä palkkaa, jonka työntekijä olisi saanut, jos hän olisi ollut töissä. Mukaan lasketaan peruspalkka sekä sellaiset säännölliset lisät, jotka olisivat kertyneet normaalin työvuoron aikana.
Käytännössä laskentaan vaikuttavat muun muassa seuraavat tekijät:
- Peruspalkka ja mahdolliset henkilökohtaiset lisät
- Säännölliset olosuhdelisät, kuten vuorolisät tai yölisät, jos ne olisivat kertyneet sairausloman aikana
- Luontoisedut, jotka ovat osa tavanomaista palkkausta
- Provisio tai tulospalkkio voi vaikuttaa laskentaan, mutta sen käsittely vaihtelee työehtosopimuksittain
Jos palkkausrakenne on monimutkainen, kannattaa varmistaa oikea laskentapa työehtosopimuksesta tai taloushallinnon asiantuntijalta. Virheellinen laskenta voi johtaa jälkimaksuihin ja ylimääräisiin hallinnollisiin kuluihin.
Milloin Kela korvaa sairausloman kustannuksia työnantajalle?
Kela maksaa työnantajalle sairauspäivärahaa, kun työnantaja on maksanut palkkaa sairausloman ajalta ja sairausloma kestää yli kymmenen arkipäivää. Korvaus kattaa osan työnantajan maksamasta sairausajan palkasta omavastuuajan jälkeen. Työnantajan on haettava korvausta Kelalta aktiivisesti, sillä se ei maksa sitä automaattisesti.
Sairauspäiväraha alkaa kertyä sairastumispäivää seuraavasta arkipäivästä, ja Kelan omavastuuaika on sairastumispäivä sekä sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Tämän jälkeen Kela voi korvata työnantajalle osan maksetusta sairausajan palkasta. Korvauksen hakemisessa on tietty määräaika, joten hakemus on syytä tehdä viivytyksettä. Hakemus tehdään Kelan OmaKela-palvelussa tai erillisellä lomakkeella.
On hyvä huomata, että Kelan korvaama summa on yleensä pienempi kuin työnantajan maksama sairausajan palkka. Korvaus perustuu päivärahan laskentakaavaan, eikä se kata palkkakustannuksia täysimääräisesti. Tämä on tärkeää ottaa huomioon yrityksen taloussuunnittelussa.
Mitä jos työntekijä ei toimita lääkärintodistusta?
Työnantajalla on oikeus edellyttää lääkärintodistusta sairausloman perusteeksi. Jos työntekijä ei toimita vaadittua todistusta, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa. Lääkärintodistuksen toimittaminen on työntekijän vastuulla, ja sen laiminlyönti voi vaikuttaa palkanmaksuun.
Monissa yrityksissä ja työehtosopimuksissa sallitaan lyhyiden, enintään kolmen päivän poissaolojen ilmoittaminen omalla ilmoituksella ilman lääkärintodistusta. Tästä käytännöstä on kuitenkin sovittava erikseen, eikä se ole automaattinen oikeus. Työnantaja voi myös harkintansa mukaan hyväksyä esimerkiksi terveydenhoitajan todistuksen lääkärintodistuksen sijaan.
Jos todistuksen toimittaminen viivästyy hyväksyttävästä syystä, kuten lääkäriajan saamiseen liittyvistä vaikeuksista, työnantajan kannattaa käydä asiasta avoin keskustelu työntekijän kanssa. Selkeät pelisäännöt sairauspoissaolojen ilmoittamisesta ja todistuskäytännöistä kannattaa kirjata yrityksen henkilöstöohjeisiin, jotta väärinymmärryksiltä vältytään.
Palkanmaksu sairausloman ajalta on yksi niistä työnantajan velvollisuuksista, joissa pienetkin virheet voivat aiheuttaa hallinnollista harmia tai taloudellisia seurauksia. Me Festum Accountingilla autamme yrityksiä hoitamaan palkanlaskennan ja työnantajavelvoitteet oikein ja ajallaan. Tutustu palveluihimme tai ota yhteyttä asiantuntijoihimme, niin selvitetään yhdessä, miten voimme tukea yrityksesi taloushallintoa.
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.