Muutamilla aloilla yleissitovan työehtosopimuksen kausi on päättymässä. Tällaisia ovat mm. tietotekniikan palveluala ja teknologiateollisuus, joiden työehtosopimukset päättyvät 30.11.2021. Metsäteollisuuden työehtosopimukset päättyvät vuoden vaihteessa ja alkuvuonna. Työehtosopimusten voimassaolon päättyminen aiheuttaa kysymyksiä näillä toimialaoilla. Tilanne on uusi ja melko haastava.
Metsäteollisuudessa uusia valtakunnallisia työehtosopimuksia ei tehdä, koska työnantajaliitto irtautui sopimuksista. Näin ollen myös yleissitovuus päättyy. Työehdoista sopiminen siirtyy yritys- ja työpaikkatasolle.
Teknologiateollisuuden tilanne on epävarmempi, sillä Teknologiateollisuus siirsi työehtosopimusten neuvottelut uudelle työnantajayhdistykselle: Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle. Työntekijäpuolen Teollisuusliitto edellyttää riittävää järjestäytymisen astetta, eli he edellyttävät, että vähintään puolet alan työntekijöistä tulisi työskennellä Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsenyrityksissä. Jos tämä toteutuu, niin työehtosopimuksesta tulee yleissitova.
Työehtosopimus ja jälkivaikutus
Työehtosopimusten päättyminen on nostanut esiin kysymyksen ns. työehtosopimusten jälkivaikutuksesta. Jälkivaikutuksella tarkoitetaan sitä, että normaalisti kun työehtosopimus päättyy ja uudesta neuvotellaan, noudatetaan päättynyttä työehtosopimusta siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus astuu voimaan.
Metsäteollisuuden TES:llä jälkivaikutusta ei ole, koska uutta valtakunnallista työehtosopimusta ei ole tarkoitusta tehdä. Teknologiateollisuudessa osapuolilla on eriävä käsitys jälkivaikutuksesta. Työnantajapuoli on sitä mieltä, että jälkivaikutusta ei synny, koska sopijapuoli vaihtuu. Työntekijäpuoli taas tulkitsee, että sopijapuolen vaihtuminen ei poista jälkivaikutusta.
Työrauhavelvollisuudesta aiheellista kommunikoida avoimesti
Työehtosopimuksen päättyessä työrauhavelvollisuutta ei enää ole. Yritykset voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa työrauhaan. Kun työntekijät kokevat tilanteensa hyväksi ja työehdot reiluiksi ja järkeviksi, niin työtaistelut eivät ole todennäköisiä.
Tämän vuoksi yritysten onkin syytä hyvissä ajoin viestiä mahdollisimman avoimesti millä tavalla työehdot ovat tarkoitus jatkossa järjestää.
Työnantajan on reagoitava työehtosopimuksen päättymiseen
Jos päättyneen TES:n noudattamista jatketaan, voidaan jonkin ajan kuluttua katsoa päättyneen TES:n sisältö vakiintuneeksi. Tämän jälkeen ehtojen yksipuolinen muuttaminen ei ole mahdollista ilman irtisanomisperustetta.
On siis tärkeää, että TES:n päättymiseen reagoidaan; ei ole mahdollista vedota työehtosopimukseen, jota ei ole enää voimassa. Tämä saattaisi aiheuttaa hankalia tulkintaongelmia ja jopa lain vastaisia toimia. Työehtosopimuksissa on sovittu monista asioista, joista ei laissa ole mainintaa, esimerkkinä lomarahat ja pekkaset.
Työehtosopimus päättyy – mitä tilalle?
Työehdot voidaan järjestää joko ammattiliiton kanssa tehtävällä työehtosopimuksella tai oman henkilöstön kanssa tehtävällä sopimuksella. Yritys voi myös määritellä työehtoja koskevia asioita itsenäisesti esimerkiksi henkilöstökäsikirjan avulla. Jos työehdoista ei sovita yritystasolla lainkaan, työehdot määräytyvät työehtosopimuksen voimassaolon päätyttyä yksilöllisten työsopimusten ja työlainsäädännön perusteella, kunhan työehtosopimuksen päättymiseen on yrityksessä reagoitu.
Yritysten kannattaa nyt miettiä mielellään henkilöstön edustajan tai koko henkilöstön kanssa sitä, miten työehdot ovat järkevintä järjestää juuri heidän yrityksessään.
Tulemme seuraavassa asiakaskirjeessämme kertomaan tarkemmin asioista, joista kannattaa ja/tai pitää sopia. Lähetämme myös vuoden viimeisen Vinkkejä Taloushallintoon-kirjeen, jossa lisää tietoa asiasta. Tilaa Vinkkejä Taloushallintoon tältä sivulta löytyvän lomakkeen kautta.
Lue myös!
Palkanlaskenta: Säästänkö, jos lasken palkat itse?
Henkilökuntaedun verotus: Viihtyvyys ja sitouttaminen uudelle tasolle
