Teknologiateollisuudessa neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta ovat parhaillaan käynnissä, mutta muotoutuvan työehtosopimuksen yleissitovuudesta ei vielä ole varmuutta.
Työehtosopimuksen yleissitovuus edellyttää riittävää järjestäytymisen astetta, eli yleensä vähintään puolet alan työntekijöistä tulisi työskennellä työnantajalla, joka kuuluu neuvotteluosapuolena olevaan työnantajaliittoon. Lopullisen päätöksen yleissitovuudesta tekee Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta.
Melko suurella varmuudella voidaan jo sanoa, että kaikista teknologiateollisuuden perinteisesti neuvottelemista työehtosopimuksista ei tule yleissitovaa. Esimerkiksi tietotekniikan palvelualojen työehtosopimuksesta ei ole tulossa yleissitovaa.
Sopimusta ei ole, neuvottelut ovat käynnissä
Yleissitova työehtosopimus on päättynyt, neuvottelut ovat kesken ja yleissitovuudesta ei ole varmuutta. Tilanne on alalla odottava ja neuvotteluosapuolet työskentelevät löytääkseen molemmille osapuolille tyydyttävät ratkaisut. Työntekijäosapuoli on asettanut ylityökiellon vauhdittaakseen neuvotteluita ja työnantajapuolelta vastineena toimii vuoronvaihtokielto.
Käytännössä yleissitovan työehtosopimuksen päättyminen tarkoittaa sitä, että työehtosopimuksen säännökset lakkaavat välittömästi työehtosopimuksen päättyä, eikä siihen voi enää vedota. Normaalisti kun työehtosopimus päättyy ja uudesta neuvotellaan, noudatetaan päättynyttä työehtosopimusta siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus astuu voimaan.
Teknologiateollisuudessa osapuolilla on eriävä käsitys jälkivaikutuksesta. Työnantajapuoli on sitä mieltä, että jälkivaikutusta ei synny, koska sopijapuoli vaihtuu. Työntekijäpuoli taas tulkitsee, että sopijapuolen vaihtuminen ei poista jälkivaikutusta.
Erityistä harkintaa ja mahdollisesti lakineuvontaa voidaan suositella solmittaessa uusia työsopimuksia nyt niillä työpaikoilla, joilla odotetaan työehtosopimuksen voimaantuloa.
Paikallinen sopiminen
Yrityksissä ei voida kopioida vanhan työehtosopimuksen ehtoja paikalliseksi sopimukseksi, sillä työehtosopimus ja lainsäädäntö saattavat olla ristiriidassa keskenään. Työehtosopimuksen lakattua sopimuksen reunaehdot määrittyvät lain mukaan.
Keskeisimmät työnantajan ja työntekijän väliseen suhteeseen vaikuttavat lait ovat työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Muita työsuhteeseen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia määritteleviä lakeja ovat mm. yhdenvertaisuuslaki, laki yksityisyyden suojasta työelämässä, työturvallisuuslaki sekä työterveyshuoltolaki.
Mistä pitää sopia?
Sopimuksen laatimisen voi aloittaa listaamalla mistä asioista työpaikalla on syytä sopia. Näitä voivat olla esimerkiksi palkkaus, ylityökorvaukset ja lisät, sairauslomat, perhevapaat, pekkaset, arkipyhäkorvaukset ja lomarahat.
Yllä olevat ovat kaikki asioita, jotka aiemmin ovat määräytyneet työehtosopimuksesta ja joista on siis erikseen sovittava, mikäli työnantaja ei kuulu työnantajaliittoon, joka neuvottelee sopimuksen.
Paikallisen sopimisen tarkoitus on löytää juuri kyseiseen yritykseen ja sen työntekijöille parhaiten soveltuvat ehdot yhdessä sopien. Suosittelemme lämpimästi työnantajia keskustelemaan henkilöstönsä kanssa rakentavasti ja avoimesti. Oikea-aikainen ja avoin viestintä on tässäkin asiassa avain onnistumiseen.
Autamme ja neuvomme asiakkaitamme tarvittaessa sopimuksen suunnittelussa. Meillä on myös lakipalveluihin erikoistuneita yhteistyökumppaneita ja järjestämme tarvittaessa asiakkaillemme konsultaatiota myös heiltä.
Kirjoittanut
Heidi Ruohola
Palkka-asiantuntija
Festum Accounting Oy
