Yleinen havaintoni viime vuosien ajalta on, että eteläeurooppalaiset maksuehdot ja maksukäyttäytymiskulttuurin höltyminen on etenevissä määrin lisääntynyt Suomessa. Trendillä on varmasti eri syitä, mutta väitän että tässä yksi suurin syy on vain yleisen suomalaisen maksukäyttäytymisen löystymisen asenne.
Kirjoittanut: Petteri Putkonen, aluejohtaja
Enää ei ole kunnia-asia maksaa laskujansa eräpäivänä. Kokemukseni perusteella on melko yleistä, että maksujärjestys velkojille on se, että maksetaan ensin niille, jotka kovimmin huutavat tai perivät laskujansa. Kiltit kumppanit saavat maksunsa helposti jonon hännillä, ehkä lukuisia päiviä tai viikkoja myöhässä.
Syynsä muutoksille on varmasti myös yrityselämän lainalaisuuksien ja digitalisaation tuomilla lisävaateilla talouspäälliköiden ja reskontranhoitajien työnkuvaan ja vastuisiin. Ostovelkoja lisäämällä käyttöpääomaan sitoutuva raha pienenee. Käyttöpääoma on se määrä rahaa, jota tarvitaan yrityksen pyörittämään päivittäiseen toimintaan. Sijoittajaomistajille käyttöpääoman tehostaminen näyttäytyy parantuneena sijoitetun pääoman tuottoprosenttina.
Perintä ja maksuhäiriön uhka pistää vipinää maksuihin
Perinteisesti tehokas perintä ja uhka julkisesta maksuhäiriöstä panee vipinää maksuihin. Ammattimaisesti hoidettu perintä ja laadukas reskontranhoito on yksi taloushallintoprosessin ja rahoituksen kulmakiviä.
Höllentääkö uusi maksuhäiriöitä koskeva lainmuutos 1.12.2022 edelleen maksukäyttäytymistä huonompaan suuntaan?
Nimittäin Suomeen astuu lainmuutos 1.12.2022 alkaen, joka parantaa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden asemaa. Maksuhäiriömerkinnät poistuvat jatkossa kuukaudessa velkojen maksamisen jälkeen, jos niistä ilmoittaa luottotietorekisterin ylläpitäjille, kuten esimerkiksi Intrumille.
Toimintakyky lain taustalla
Asialla on myös inhimillinen puoli. Lain tarkoituksena on mahdollistaa kuluttajien ja yritysten toimintakyky. Ennen lakimuutosta merkinnät ovat vaikuttaneet luottokelpoisuuteen negatiivisesti pitkään, riippumatta siitä onko maksuhäiriömerkinnöiksi päätyneet saatavat jo maksettu. Yritysten julkinen maksuhäiriö vaikeuttaa asiakassuhteiden solmimista, rahoituksen saaminen hankaloituu ja kallistuu.
Miten tähän kaikkeen pitäisi suhtautua tai varautua?
Mielestäni kaiken keskiössä on yrityksen riskienhallinta asiakasvalintanäkökulmasta, maksuvalmiuden varmistaminen ja luottotappioiden välttäminen. Nyt lain muuttuessa yrityksillä ei ole historiadataa yrityksen maksuhäiriöistä ja tätä kautta riskeistä saatavilla.
Historia kertoo menneestä ja aktiivisessa asiakassuhteessa maksukäyttäytyminen ratkaisee. Laadukas reskontranhoito ja tyylikkäästi hoidetut maksuhuomautukset auttavat riskienhallinnassa jo paljon. Hyvä on laatia sisäisesti myös jonkinlainen perintäpolitiikka. Tuotetaanko palveluita tai toimitetaanko tavaroita asiakkaalle, jos laskuja on esimerkiksi kaksi jo erääntyneenä? Miten hieman laiskemmin maksavan asiakkaan hinnoittelua tulisi miettiä? Onko hinnankorotuskeskustelu helpompi ottaa esille, kun joustamme maksuehdoissa?
Festumilta apua maksukyvykkyyden ylläpitoon
Me autamme näissä asioissa mielellämme. Jo pienillä hienosäädöillä saadaan helposti isoja parannuksia oman yrityksen tilanteeseen. Maailma muuttuu ja meidän pitää muuttua mukana ja hyödyntää taloushallintoprosesseja tukevia työkaluja.
Tehokasta syksyä ja laitetaan hyvä kiertämään eli maksetaan laskut ajoissa!
