Henkilöstö on tärkein voimavara mitä yrityksellä on. Lause on kovin tuttu ja melkeinpä klisee, mutta niin totta! Motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö on yrityksen paras käyntikortti ja antaa kasvot yrityksen toiminnasta asiakkaille päin. Hyvinvoivassa työyhteisössä työn tuottavuus on parempaa, myös sairauspoissaolot vähenevät.
Työhyvinvointi koostuu monesta palasesta kuten työkavereista, mielenkiintoisista työtehtävistä, motivaatiosta, osaamisesta, työvälineistä, tiedonkulusta jne. Työhyvinvointiin kuuluvat olennaisena osana myös turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteet sekä tunne siitä, että tehty työ on merkityksellistä ja sitä arvostetaan.
Etätyön hyvinvointi haastavaa seurata
Työhyvinvointi ei muodostu pelkästään parista tyky-päivästä ja joululahjasta. Palkankorotuskin tuo vain hetkellistä iloa. Työhyvinvointi on jokapäiväistä, joka hetkessä ja kaiken taustalla vaikuttavaa toimintaa.
Itse olen kokenut etätyöaikana henkilöstön fiiliksen seuraamisen haastavaksi. Työtä itsessään on helppo seurata: sen näkee henkilön tuntikirjauksista, laskutuksesta. Onko hänellä kaikki hyvin siellä kotitoimistolla, onkin jo toinen juttu.
Toimistolla ollessa käytävillä aistii helposti yleisen tunnelman. Henkilöiden jaksamisen ja työkuorman seuraaminen on huomattavasti helpompaa, kun kaikki ovat fyysisesti läsnä. Kaipaan todella sitä, että voin piipahtaa työntekijöiden työpöytien ääressä keskustelemassa ja kysymässä kuulumisia.
Kahvipöytäkeskustelut ovat monelle myös tärkeitä henkireikiä hektisen työpäivän ohessa. Ainakin meidän toimistomme kahvitauoilla usein desibelit nousevat ja iloinen nauru ja puheen sorina kuuluu kauas. On siinä pöydän ääressä usein porukalla ratkottu myös kinkkisiä kirjanpidollisia asioita. Nyt nämä kaikki ovat jääneet pois.
Kommunikaatio avainasemassa
Toki tänä päivänä on hyviä välineitä yhteydenpitoon, kuten meillä Teams, jonne viikkopalaverit ja suurelta osin asiakastapaamisetkin ovat meillä siirtyneet. Olemme myös virtuaalisia kahvitaukoja Teamsin välityksellä viettäneet. Eivät nämä tekniset apuvälineet kuitenkaan korvaa kasvokkain tapahtuvia tapaamisia. Väitän, että kynnys esimerkiksi soittaa kollegalle on korkeampi kuin piipahtaa viereisessä työhuoneessa.
On olemassa monenlaisia nopeastikin toteutettavia ns. fiiliskyselyitä, joita mekin olemme niitä käyttäneet. Näistä saadut vastaukset antavat kyllä käsityksen henkilöstön tyytyväisyydestä, mutta monesti syntyy lisää kysymyksiä. Tästä syystä pidänkin tärkeänä säännöllisiä kahdenkeskisiä keskusteluja.
Vapaa-aika vaikuttaa työssäjaksamiseen – hyödynnä henkilökuntaetua
Henkilön työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen vaikuttaa myös vapaa-ajan vietto. Palautuminen työpäivän jälkeen on merkittävä osa työhyvinvointia. Yritys voi vuoden aikana tukea henkilöstön omaehtoista kulttuuri-, liikunta- ja harrastemenoja 400 €/henkilö. Tämä on palkansaajalle verovapaa henkilökuntaetu omaehtoiseen liikunta-ja kulttuuritoimintaan.
Mikäli summa ylittyy, ylimenevä osa katsotaan veronalaiseksi palkaksi ja työnantajan tulee pidättää siitä ennakonpidätys. Työnantaja voi itse järjestää liikunta- ja kulttuuritoimintaa kollektiivisesti, vaikkapa varaamalla kuntosalin koko henkilöstön käyttöön jonakin iltana viikossa tai antaa virike-/kulttuuriseteleitä.
Edellytyksenä on, että edut ovat kaikkien työntekijöiden saatavilla, vaikka kaikki eivät mahdollisuutta käyttäisikään. Työnantajan kuittia vastaan maksamat palkansaajan itse valitseman harrastuksen maksut ovat aina saajalleen veronalaista tuloa.
Työhyvinvointia ja hyvää työilmapiiriä ei pysty hakemaan kaupan hyllyltä, vaan se on kaikkien osapuolien (työnantaja, työntekijä ja työterveyslaitos) välistä yhteistyötä. Vastuu hyvästä työilmapiiristä ja työhyvinvoinnista on meillä kaikilla! Pidetään huolta toisistamme!
Kirjoittaja
Kirsi Keipi
Aluejohtaja, Satakunta
Kirsi toimii Satakunnan aluejohtajana ja on erikoistunut palkanlaskennan ja HR-asioiden kiemuroihin. Mikäli kaipaat apua erilaisten työntekijäetujen kanssa, otahan Kirsiin yhteyttä.
