Kehityskeskustelu osana henkilöstöhallintoa

Kehityskeskustelu, kausikeskustelu tai tavoitekeskustelu ovat esihenkilön ja työntekijän välisiä, ennalta suunniteltuja, sovittuja ja luottamuksellisia keskusteluhetkiä.  Työlainsäädäntö tai työehtosopimukset eivät edellytä niiden pitämistä, vaan ne ovat osa yrityksen henkilöstöhallintoa ja yksi johtamisen välineistä.

Kirjoittanut: Kirsi Keipi, aluejohtaja, Festum Accounting Oy

Kehityskeskustelut poikkeavat normikeskusteluista esimerkiksi sillä, että keskustelussa esiin tulevia asioita kirjataan ylös. Luottamuksellisuus on tärkeä osa keskustelua, ja sen sisällöstä ei ilman yhteistä sopimusta tule kertoa kolmannelle osapuolelle.

Onko kehityskeskustelu pakollinen paha vai kehityksen keino?

Pahimmillaan kehityskeskustelut ovat yrityksessä pakollinen paha, joka pitää käydä vähintään kerran vuodessa. Kumpikaan osapuoli ei ole motivoitunut keskustelemaan, he saattavat jopa pelätä palautetta ja mahdollisesti sovitut asiat unohtuvat heti, kun ovi sulkeutuu.

Parhaimmillaan se antaa molemmille osapuolille lisää tietoa, lujittaa työnantajan ja työntekijä välistä suhdetta ja lisää luottamusta, motivaatiota sekä vuorovaikutusta. Hyvä kehityskeskustelu ajaa osaamisen kehittämistä ja parantaa organisaatiokulttuuria.

Mitä hyvä kehityskeskustelu sisältää?

Kehityskeskustelu on hyvä mahdollisuus muistuttaa työntekijälle yrityksen tavoitteista, strategiasta sekä tulevaisuuden odotuksista. Keskustelun aikana voidaan lyhyesti katsoa, miten aikaisempiin tavoitteisiin on päästy, mutta keskustelun pääpaino on tulevaisuudessa, kuten seuraavan kauden tavoitteissa, koulutustarpeissa tai vaikkapa henkilön urakehityksessä. Työntekijällä on mahdollisuus tuoda omia näkökantojaan esiin. On tärkeää, että jokainen tulee kuulluksi.

Lyhyesti voisi summata, että hyvä kehityskeskustelun runko sisältää

  • nykytilanteen katsaus
  • osaamisen kehittämisen suunnitelma
  • odotusten arviointi ja läpikäynti
  • työhyvinvoinnin tilanne
  • johtamisen palaute ja toivotut tukitoimet
  • vapaata keskustelua

Palautetta myös esihenkilölle

Itse olen varmasti jokaisessa kehityskeskustelussa pyytänyt myös omasta toiminnastani sekä ruusuja että risuja. Palautteen kautta on hyvä kehittää omaa työtään sekä työtapojaan. Palautteen antamisen ei toki tulisi jäädä pelkästään kehityskeskustelujen varaan, vaan sitä pitäisi antaa läpi vuoden, molemmin puolin.

Kehityskeskustelu on oiva hetki keskustella johdettavan kanssa siitä, millaista yksilöllistä johtamista hän kaipaa. Puhutaan ohjaavista ja tukevista johtamiskäyttäytymisistä, joita voivat olla esimerkiksi päätösten perustelu, osallistaminen ja roolien selkeyttäminen.

Kehityskeskusteluun valmistautuminen

Kehityskeskustelut voidaan pitää niin usein, kuin organisaatio kokee sen tarpeelliseksi. Tässäkin on hyvä kuulostella henkilöstön mielipidettä – hektisessä ja alati muuttuvassa työssä saattaa olla tarve tiheämmälle keskusteluvälille. Tärkeää on, että keskustelu on jatkuvaa sekä seurataan, että esiin tulleet asiat ja kehityskohteet etenevät.

On mahdollista, että ennen kehityskeskustelua lähetetään työntekijöille ennakkoon kysymyslomake, joka voidaan myös pyytää palauttamaan ennen keskustelua. Etukäteen lähetetyissä lomakkeissa on kuitenkin olemassa se riski, että ne hallitsevat liikaa keskustelun kulkua ja keskustelut jäävät vähän kankeiksi. Toisaalta jos työntekijälle ei etukäteen anneta mitään kysymyksiä tai keskustelun aiheita, niin riskinä on, että keskustelu jää kevyeksi jutusteluksi tai työntekijän omat ajatukset eivät tule esiin.

Palkkakeskustelu kehityskeskustelussa?

Palkkakeskustelut tulisi mielestäni jättää kokonaan kehityskeskustelujen ulkopuolelle. Työstä saatava korvaus on jokaiselle tärkeä, ja jos se on yksi aiheista, muut aiheet eivät välttämättä saa työntekijän täyttä huomiota. Kehityskeskustelu kääntyy tilanteeksi, jossa vain odotetaan palkka-aihetta.

Kehityskeskustelu on hyvä käydä nyt

Tämä aika, jos mikä, puoltaa kehityskeskusteluja. Epävarma maailmantilanne, etätyöskentely, työmaailman jatkuva muutos, tässä muutamia syitä mainittuna. Kehityskeskustelujen tarkoitus on hyödyttää sekä työnantajaa että työntekijää sekä lisätä työhyvinvointia ja tuottavuutta. Kehityskeskustelujen anti on meistä itsestämme kiinni.

”Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajia huolehtimaan työntekijöiden henkisestä terveydestä, tarkkailemaan ja seuraamaan työyhteisön tilaa ja kehittämään työoloja.”  Lue artikkeli Työturvallisuuskeskuksen sivuilta

Kaipaatko apua HR-asioissa?

Ota rohkeasti yhteyttä. Vaikka olemme tilitoimisto, sparraamme mielellämme johtamisen asioissa!

Yhteystiedot

Sinua saattaa kiinnostaa myös